Tieteellinen tiedonhankinta

Mitä on tieto ja tiedonhankinta
- arkitieto ja tieteellinen tieto?

Tiedon voi jakaa sen luonteen perusteella arkitietoon ja tieteelliseen tietoon.

Arkitiedossa käytetyillä sanoilla voi olla useita, tarkemmin määrittelemättömiä merkityksiä, se voi sisältää ilmeisiä ristiriitaisuuksia, se on usein valikoivaa ja yleistävää, eikä siltä vaadita loogista riippuvuutta.

Tieteellisessä tiedossa käsitteet on määritelty täsmällisesti rajattuun käyttöön, käsitteet ja teoriat noudattavat loogista järjestelmää, tiedossa on aina läsnä teoreettis-abstraktinen aines, se etsii uusia yhteyksiä, kritisoi ja kyseenalaistaa myös itsensä.

Arkitietoa käytetään yleisesti ihmisten päivittäisessä kanssakäymisessä, tieteellistä tietoa jakavat asiaan perehtyneet tutkijat ja opettajat. Arkitiedon ja tieteellisen tiedon raja ei kuitenkaan ole ehdoton, se on suhteessa aikaan ja se muuttuu.

Tiedon luonteesta riippuen myös tieteellinen tiedonhankinta eroaa arkitiedon hankinnasta ja opiskelun eri vaiheissa tarvitaan erilaista tietoa ja tiedonhankintaa.

Opiskelun alkuvaiheessa riittävät yleiset tiedonhankintataidot, kuten kirjastojen kokoelmaluetteloiden käyttö. Opiskelun edetessä uutta tietoa on osattava hakea, valikoida, järjestää ja arvioida tieteenalakohtaisten tiedonhankinnan metodien avulla.

Eri tieteenaloilla käytetään erilaisia tiedonhankinnan menetelmiä ja tiedonlähteitä. Tehokas tieteellinen tiedonhankinta edellyttää opiskeltavan tieteenalan tiedonlähteiden ja tiedonhaun menetelmien tuntemusta.