Viittauskäytännöt

Esimerkkejä lähdeviitteiden käytöstä

Seuraavassa on esimerkkejä erilaisista teksteissä esiintyvistä lähdeviittauksista eri järjestelmiä käytettäessä.

Nimi-vuosijärjestelmä (Harvard-järjestelmä)

• Esim.1 Tekijöitä on yksi
  • Smithin (1997) mukaan--.
  • (Smith 1997)
  • (Smith 1997, 25-26)

• Esim.2 Tekijöitä on kaksi
  • Karjalainen ja Era (2001) havaitsivat--.
  • (Karjalainen & Era 2001)

• Esim.3 Tekijöitä on kolme tai useampia
  Viitteeseen merkitään jokainen tai vain ensimmäinen tekijä; muiden tekijöiden asemesta merkitään tällöin esim. "ym." tai "et al."
  • Hirsjärven, Remeksen ja Sajavaaran (2000, 353-354) mukaan--. myöhemmin tekstissä sama: Hirsjärven ym. (2000, 353) mukaan--.
  • (Hirsjärvi, Remes ja Sajavaara 2000, 353-354), myöhemmin tekstissä sama: (Hirsjärvi et al. 2000, 353-354)

• Esim.4 Viite saman tekijän useaan julkaisuun
  • Sosiaalisen taustan yhteyttä koulutukseen tutkinut Kivinen (1990, 1995, 1996)--.
  • Kivinen (1990, 1995, 1996) on tutkinut sosiaalisen taustan yhteyttä--.
  • Bourdieun (1998a, 1998b) toiminnan teorian--.
  • (Laitinen 1995a,11-15; Laitinen 1995b,52.)

• Esim.5 Samaan viitteeseen tulee useita eri lähteitä
  Lähdetiedot sijoitetaan aika- tai aakkosjärjestykseen ja erotetaan toisistaan puolipisteellä.
  • Samansuuntaisia tuloksia on saatu jo aiemminkin (Mikkola 1990,13-21;Ryhänen1993,44-60).
  • --kuten narratiivisessa tavassa (Janhonen 2001; ks. myös Tervonen 2000).
  • Kvalitatiivisessa analyysissa (Feldman 1995; Flick 1998) tulosten tulkintaan--.

• Esim.6. Viite toissijaisessa lähteessä alkuperäiseen lähteeseen
  • Robson (1995) jaottelee perinteiset tutkimusstrategiat kolmeen ryhmään: kokeet, survey-tutkimus ja tapaustutkimus (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2000, 127).

• Esim.7 Tekijää ei ole mainittu
  Lähdeviitteeksi merkitään julkaisun nimi.
  • Kielenhuollon käsikirjassa (1994, 24) mainittu--.
  • -- tiedotusten ymmärrettvyyden parantamiseen (Kieli ja virkakoneisto 1981).

• Esim.8 Lähdeviite koskee vain yhtä virkettä
  Viittaustiedot sisällytetään kyseessä olevaan virkkeeseen. Virkkeen päättävä piste tulee siis sulkeiden ulkopuolelle.
  • Kouluja käyneillä suomalaisilla on äidinkielen ja vieraiden kielten opiskelun myös tullut tutuksi länsimaisen kulttuurin kielioppirakenne, joka periytyy klassisesta kreikkalaisesta grammatiikkaperinteestä (Määttä 1999,25).

• Esim.9 Lähdeviite koskee useita virkkeitä
  Viimeisen virkkeen perään tulee piste. Tällöin lähdeviite muodostaa oman kokonaisuuden, jolloin piste merkitään myös sulkeiden sisään.
  • Tekijänoikeudelliselta kannalta kotisivu on rinnastettavissa yritysesitteeseen, painetun aikakaus- tai sanomalehden sivuun tai muuhun vastaavaan painettuun tuotteeseen tai aineistoon. Mikäli kotisivu on itsenäinen ja omaperäinen, henkisen luomistyön tulos, se saa tekijänoikeuslain nojalla suojaa. (Niiranen & Tarkela 1998, 64.)

• Esim.10 Suora lainaus eli sitaatti
  Merkitään tavallisesti lainausmerkkien sisään, pitkä sitaatti voidaan merkitä sisentämällä sitä vasemmasta reunasta.
  • "Tiedonhaku Internetistä on hankalaa. Tiedonhaun välineet ja tiedon laatu verkossa parantuvat kuitenkin jatkuvasti, ja jo nyt systemaattinen tiedonhaku on jossain määrin mahdollista." (Halttunen 1997, 69.)
  • Kurosen (1997, 53) mukaan käytössä olevan ohjelmiston on "riittävässä määrin tuettava SGML-pohjaisin toimintoja".

Numerojärjestelmä (Vancouver-järjestelmä)

• Esim.1
  • --Ilmiö voidaan selittää siten, että--(8).
• Esim.2
  • Jos viitataan saman teoksen eri kohtiin, viitteeseen lisätään sivunumerot
  • --Järvisen mukaan (10, s.210)-
• Esim.3
  • Tekijän nimi ja julkaisuvuosi voidaan esittää itse tekstissä, viitteen yhteydessä
  • --Streptomysin was first used in the treatment of tuberculosis in 1945 (13).

Alaviitejärjestelmä

• Esim.1
  • The notation of an invisible college has been explored in the sciences. (32) Its absence among historians is noted by stieg. (33) It may be, as Burchard (34) points out--
• Alaviitteet:
  • 32. Crane, D. Invisible colleges.
  • 33. Stieg, M.F. The information needs of historians, p. 556.
  • 34. Burchard, J.E. How humanistists use a library.