Vuonna 1904 järjestetyssä Tampereen talouskoulun suunnittelukilpailussa Wivi Lönn sai ensimmäisen palkinnon. Tämä ei aiheuttanut samankaltaista polemiikkia kuin Aleksanterin kansakoulun kilpailuvoitto, koska kyseessä oli vain "soppakoulu" (Pohjanpalo 1977, s.102). Lönnin suunnitelma toteutettiin. Rakennus edustaa tyylillisesti lähinnä jugendia, ja sisätilojen koristeaiheet, kuten kalat ja vihannekset, muistuttavat rakennukselle suunnitellusta käyttötarkoituksesta.
Tampereen kauppaoppilaitoksen kutsukilpailun voitto vuonna 1911 ja sen myötä seuraavana vuonna toteutunut rakennus kuuluu Lönnin Tampereelle suunnittelemien koulurakennusten sarjaan. Hän toteutti sisätiloissa jälleen Euroopan matkoilta, lähinnä Englannista ja Skotlannista omaksuttua ratkaisua, jossa luokkahuoneet on sijoitettu väljien aulatilojen ympärille. Lönn nimesi auloille käyttötarkoituksia, kuten "virkistyshuone" ja "aamurukoushuone". Kauppaoppilaitoksen klassismiin viittaavien julkisivujen päätyjä koristavat kaariaiheet. Rakennusta on myöhemmin korotettu, ja se on menettänyt rakennustaiteellista arvoaan muutostöiden yhteydessä.
Edellä mainittujen Tampereen kilpailutöiden lisäksi Lönn voitti Mikkelin yhteiskoulun suunnittelukilpailun vuonna 1910. Useiden koulukilpailuvoittojen ja rakennusten toteutusten myötä Wivi Lönn profiloitui oppilaitossuunnittelun asiantuntijaksi. Hänelle tarjottiinkin rakennusten ylihallituksen kouluasiantuntijan virkaa, mutta hän kieltäytyi tarjouksesta tahtoen jatkaa yksityisenä ammatinharjoittajana.
Skandaalin aiheutti Tampereen vapaapalokunnan rakennuksesta järjestetty kilpailu, jonka Lönn voitti vuonna 1907. Ilmeisesti arvioitiin, ettei naisen ole soveliasta suunnitella kyseisenlaista "miestentaloa", ja Lönn ei voitostaan huolimatta saanut rakennusta toteutettavakseen. Suunnitelma tilattiin tunnetulta tamperelaiselta rakennusmestarilta.
