Wivi Lönn, arkkitehti - Etusivulle


Johdanto Nuoruusvuodet Tampereella Rakennusalan opiskelu Työ arkkitehtina Arkkitehtuurikilpailut Ulkomaanmatkat

Wivi Lönnin merkittävimpänä pidetty työ on Tampereen kaupungin pääpaloaseman suunnittelu, joka oli vuonna 1905 järjestetyn arkkitehtuuri­kilpailun voiton tulos. Tampereella oli tuolloin kova kilpailu suunnittelutöistä, joten esimerkiksi Lönnin opiskeluaikainen toveri Birger Federley oli jättänyt kilpailuun kolme vaihtoehtoista suunnitelmaa tahtoen varmistaa suunnit­telu­työn saannin. Voittanut työ ja erityisesti sen julkisivut, kuten myös kilpailutuomaristo, johon kuului mm. arkkitehti Bertel Jung, saivat kritiikkiä kanssakilpailijoilta. Tampereen kaupunki vaati graniitin käyttöä rakennuk­sen julkisivuissa, ja Lönnillä oli etuna hänen perehtyneisyytensä luonnon­kivi­arkkitehtuuriin. Skotlannista saatujen esikuvien lisäksi Lönn pystyi ammentamaan vaikutteita myös Tampereelle rakenteilla olleesta, Lars Sonckin suunnittelemasta Johanneksen kirkosta (nykyisin Tuomiokirkko). Kansallisromantiikkaa henkivän paloaseman tiiliseinien ulkopinta verhoiltiin osittain ohuilla graniitti­levyillä, joilla Lönn halusi luoda kuvan kokonaan kivisestä rakenteesta. Aseman hallitilat suunniteltiin alun perin hevosliikenteelle, mutta halli on myöhemmin osoittanut toimivuutensa myös paloautoille. Rakennuksen sommitelmallisena dominanttina on torni, joka toimi paloletkujen kuivaustilana. Rakennukseen myöhemmin tehty lisäkerros on onnistuttu varsin hyvin sovittamaan alkuperäisiin suunnitelmiin.

Arkkitehti Armas Lindgren hakeutui yhteistyöhön Wivi Lönnin kanssa muutamissa suurissa kilpailutöissään sen jälkeen kun toimisto Herman Geselliuksen ja Eliel Saarisen kanssa lakkasi toimimasta. Lönn ja Lindgren suunnittelivat yhdessä voitokkaat ehdotukset kahteen varsin huomattavaan rakennukseen. Ensimmäinen oli Helsingin ylioppilaskunnan osakuntatalon kilpailu vuonna 1907 ja toinen vuonna 1908 järjestetty kilpailu Tallinnan Estonia-teatterista.

Estonia-teatterin suunnittelukilpailun voitto oli merkittävin saavutus yhteistyössä Armas Lindgrenin kanssa. Teatterin silloinen johtaja Hilma Rantanen-Pylkkänen oli iloinen saadessaan rakennukselle suomalaiset suunnittelijat. Rakennus valmistui vuonna 1917, ja se on ollut tärkeässä roolissa Viron itsenäisyyskehityksessä.

Dokumentit Linkit

Tekijät
TyöluetteloMatka-albumiLuonnoksiaKirjallisuutta