Katolisessa ja ortodoksisessa kalenterissa on monia Neitsyt Mariaan liittyviä päiviä. Myös suomalaisessa nimipäiväkalenterissa on monta päivää, jotka palautuvat lähinnä katolisiin Maria-juhliin.
Nykyisessä suomalaisessa kalenterissa on muutama päivä, jotka liittyvät Neitsyt Mariaan. Tutuin niistä on marianpäivä, jonka alkuperäinen aika on maaliskuun 25 päivä, yhdeksän kuukautta ennen joulua. Tätä päivää Suomen luterilainen kirkko viettää lähimmäksi sattuvana sunnuntaina. Päivän aihe on enkeli Gabrielin ilmestyminen Marialle ja ilmoitus siitä, että hänestä tulee Jeesuksen äiti: Enkeli tuli sisään hänen luokseen ja sanoi: "Ole tervehditty, Maria, sinä armon saanut! Herra kanssasi!"... Nämä sanat saivat Marian hämmennyksiin, ja hän ihmetteli, mitä sellainen tervehdys mahtoi merkitä. Mutta enkeli jatkoi: "Älä pelkää, Maria, Jumala on suonut sinulle armonsa. Sinä tulet raskaaksi ja synnytätä pojan, ja sinä annat hänelle nimeksi Jeesus..."
Kalenterissa on heinäkuun toinen päivä omistettu nimille Maaria, Maria, Mari, Maija, Maiju, Marika, Maikki, Meeri ja Kukka-Maaria. Tämä päivä pyhitettiin 1200-luvulla sen päivän muistoksi, kun Neitsyt Maria ja Johannes Kastajan äiti Elisabet kohtasivat. Tästä kohtaamisesta kertoo Luukkaan evankeliumi, ja siihen liittyy myös Marian kiitosvirsi Minun sieluni suuresti ylistää Herraa. Päivän vanha nimi oli Marian etsimä- tai etsikkopäivä.
Elokuun 15 päivä on kalenterissa omistettu nimille Marja, Marjatta, Marjo, Marita, Maritta, Marjaana, Jaana, Marjukka ja Marjut. Vanha kansanomainen nimi oli Jälki-Maria. Päivä liittyy vanhaan kirkkokalenteriin, sillä sitä vietettiin Neitsyt Marian kuolonuneen nukkumisen ja taivaaseen astumisen muistopäivänä. Päivästä kertovat apokryfiset evankeliumit.
Kynttilänpäivä liittyy myös Marian päiviin. Kynttilänpäivä oli alkujaan 2. helmikuuta, mutta jo v. 1772 se siirrettiin seuraavaan sunnuntaihin, jos päivä sattui arjeksi, tai edelliseen sunnuntaihin, jos se lankeaisi laskiaisen kanssa yhteen. Päivän nimi palautuu roomalais-katolisen kirkon kynttilöiden siunaamiseen, mutta alkuperä käy ilmi esimerkiksi piispa Eerikki Sorolaisen postillasta: "Cutzutan mös tämä Marian puhdistos päiwä kyntälän päiväxi..." Päivä on 40 päivää joulusta, ja siitä kertoo Luukkaan evankeliumi seuraavasti: Ja kun tuli päivä, jolloin heidän Mooseksen lain mukaan piti puhdistautua, he menivät Jerusalemiin viedäkseen lapsen Herran eteen, sillä laissa sanotaan näin: "Jokainen poikalapsi, joka esikoisena tulee äitinsä kohdusta, on pyhitettävä Herralle."
(Lähteet: Luukkaan evankeliumi, Apokryfiset evankeliumit, Kustaa Vilkuna: Suuri nimipäiväkalenteri ja Vuotuinen ajantieto)
Ortodoksinen kirkkovuosi alkaa syyskuun alusta. Ensimmäinen suuri juhla on 8. syyskuuta vietettävä Jumalansynnyttäjän neitseen Marian syntymä. Juhlaa on vietetty viimeistään keisari Justinianuksen aikana Itä-Roomassa (527-565). Juhla perustuu Jaakobin protoevankeliumiin, jossa kerrotaan, kuinka jo iäkkäille Joakimille ja Annalle syntyi tytär Maria.
Seuraava suuri juhla on Jumalansynnyttäjän suojelus 1. lokakuuta, jota vietetään Konstantinopolin kaupungin varjeltumisen muistoksi v. 903, jolloin saraseenit hyökkäsivät voimakkaasti sitä vastaan. Asukkaat rukoilivat Blahernan temppelissä. Rukoilijoiden joukossa olleelle Andreaalle ilmestyi Jumalansynnyttäjä, joka sulki viittansa suojaan rukoilijat ja itse rukoili koko maailman puolesta. Karjalassa päivä oli tunnettu praasniekkapäivä, siitä käytettiin nimeä pokrova.
21. marraskuuta vietetään Jumalansynnyttäjän neitseen Marian temppeliintuomisen juhlaa, josta kertoo Jaakobin apokryfinen protoevankeliumi. Juhla tunnettiin Jerusalemissa jo 600-luvun alussa. Marian vanhemmat Joakim ja Anna veivät tyttärensä juutalaisen tavan mukaan temppeliin, jossa ylipappi Sakarias vei tyttösen kaikkeinpyhimpään, johon ylipappikin sai mennä vain kerran vuodessa.
Marianpäivä, Jumalansynnyttäjän neitseen Marian ilmestys, 25. maaliskuuta on yksi kirkkovuoden kahdestatoista suuresta juhlasta. Juhlan aihe on enkeli Gabrielin ilmestyminen Marialle ja Jumalihmisen sikiäminen Pyhän Hengen vaikutuksesta, josta profeetta Jesaja jo ennusti: "Neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan ja antaa hänelle nimen Immanuel" (Jes. 7:14).
Kirkkovuoden viimeinen juhla on 15. elokuuta vietettävä Jumalansynnyttäjän neitseen Marian kuolonuneen nukkuminen, Uspenie. Juhlan viettämisestä on varhaisimmat tiedot 500-luvulta. Marian kuolemaa kuvataan apokryyfiteksteissä ja varhaisessa kuva-taiteessa jo 500-luvun alussa.
Näiden lisäksi on muita Neitsyt Mariaan liittyviä juhlia, esim. eri ikoneille omistettuja. Suomessa kunnioitetaan erityisesti Konevitsan Jumalansynnyttäjän ja Valamon Jumalansynnyttäjän ikoneja niiden muistopäivinä (10. heinäkuuta ja 7. elokuuta).
(Lähteet: Apokryyfiset evankeliumit, Arkkimandriitta Arseni: Ortodoksinen sanasto, Ortodoksinen kalenteri)
Katoliset Neitsyt Marian juhlapäivät