Neitsyt Marian kuva pohjautuu paljolti perinteeseen – ja toisaalta häneen liittyvää perinnettä syntyy koko ajan: aikamme perinnettä on esim. koulujen ja päiväkotien joulukuvaelmien Maria hoivaamassa nukke-Jeesusta.
Neitsyt Maria esiintyy myös suomalaisessa kansanrunoudessa. Hän on emonen, rakas äiti armollinen, pyhä piika pikkarainen tai pyhäinen vaimo, vaimo valkeaverinen. Hänestä on legendarunoja, ja loitsujen yhteydessä hän on tavallisin avunpyynnön kohde. Maria saapui Suomeen kristinuskon myötä niin itäistä kuin läntistäkin reittiä. Kristinuskon leviäminen idän kautta alkoi noin tuhat vuotta sitten Novgorodin kaupunkivaltion perustamisen jälkeen 900-luvun lopussa. Sieltä tehtiin lähetystyötä myös karjalaisten keskuudessa. Laatokan alueen ensimmäiset seurakunnat perustettiin ilmeisesti 1200-luvun alussa ruhtinas Jaroslavin määräyksestä, hän antoi kronikan mukaan "kastaa suuren määrän karjalaisia, ja vähältä piti, etteivät kaikki tulleet kastetuiksi".
Länsi-Suomen kristillistyminen lännen suunnalta tulleiden vaikutusten vuoksi näyttää alkaneen hieman myöhemmin. Kristinuskon juurtuminen lasketaan alkaneeksi 1100-luvulla, johon aikaan sijoitetaan kansantarinan tuntema ensimmäinen ristiretki. Samalla Suomen ensimmäiseksi piispaksi nimitettiin englantilaissyntyinen Henrik. Legendan mukaan hänet surmasi suomalainen talonpoika Lalli n. 1157 Köyliön järven jäällä.
Idän suunnalta tulleen kristillisen vaikutuksen varhaisuutta todistavat muinaisvenäjästä lainatut sanat pakana, pappi, risti ja raamattu. Kansanrunojen aihepiirissä elävät sovussa ja yhteen kietoutuneina ilmeisesti niin idästä kuin lännestäkin tulleet aihelmat. Käännytystyössä olleista kirkonmiehistä tiedetään, että he jopa loivat kansan kielellä legendarunoja vanhan sankarirunouden kilpailijaksi. Pidetään selvänä, että keskiajan Suomessa syntynyt eeppinen runo Luojan virsi on pääosiltaan kirkollinen luomus, jossa tavataan jälkiä apokryfisistä evankeliumeista. Pohjoismaista alkuperää olevana runoelmana pidetään pyhän Stefanuksen legendarunoa Tapanin virsi (Tapani ja Ruotus), jonka tendenssi on Christus natus est "jo Jumala syntyi". - Voi vain jäädä miettimään, kuinka läheinen suhde Neitsyt Marian vaipalla, joka kattaa "kaiken Kalervon kansan" voisi olla esim. Karjalassa suosittuun praasniekkapäivään Jumalanäidin suojelus (1. lokakuuta), jota vietetään Konsatantinopolin kaupungin varjeltumiselta saraseenien hyökätessä ja joka perustuu näkyyn, jossa Jumalansynnyttäjä levitti viittansa ja sulki sen suojaan kaupungin ja sen asukkaat. Juhlapäivän troparissa on yhä rukous: "Suojaa meitä pyhällä peitteelläsi".
Suomalainen kalevalamittainen runous tuntee paljon erilaisia Neitsyt Mariaan liittyviä runoja, uusista Suomessa suosituista runoista esimerkki on Maria Herran piikanen, jossa suomalaisen runon elementit ovat yhdessä keskieurooppalaisen tradition kanssa herkkänä kokonaisuutena.
Luojan virsi ( Maaria pyhäinen Neitsyt)
Marjatta, matala neiti (Kalevalan 50.runo)
Tuohen synty (Neitsyt Maaria emonen )
Maria, Herran piikanen, Kyrie eleison
(Lähteet: Suomen kirjallisuus I; Krohn Suomen muinaisrunoja I; Kärkkäinen Kirkon historia; Rukouskirja Orologion)