Suomessa arkkitehtien ammattikunta alkoi 1800-luvun lopulla muokata toimintastrategioitaan, joilla se kykeni ylläpitämään omaa asemaansa muiden koulutettujen taiteen ammattilaisten rinnalla. Eräs merkittävimmistä uusista toimintamuodoista oli yleisten arkkitehtuurikilpailujen organisointi. Arkkitehtuurikilpailut mahdollistivat monipuolisesti suunnittelijoiden ammattitaidon esiintuomisen sekä nuorten tekijöiden nousun laajaan tietoisuuteen ja ammattikunnan suosioon kilpailumenestysten avulla.
Tampereen Suomalaisen Tyttökoulun ansiokkaan toteuttamisen jälkeen Wivi Lönn osallistui Tampereen kaupungin järjestämään Aleksanterin kansakoulun suunnittelukilpailuun, jonka hän voitti nimimerkillään "Koe". Tulosten paljastuttua kanssakilpailijat väittivät arvostelulautakuntaa pätemättömäksi ja asiasta käytiin lehdissä julkista väittelyä. Lönnin suunnitelma kuitenkin toteutettiin. Koulu valmistui vuonna 1906 ja asiantuntijat pitivät sitä parhaiten onnistuneena koulurakennuksena maassamme. Myöhemmin rakennusta on korjattu ja muutettu kunnioittamatta sen alkuperäistä tyyliä.
Wivi Lönnin ehdotus täytti arkkitehtuurin alueella huomattavimman julkisuuskriteerin eli kilpailuvoiton. Voittonsa ansiosta Lönniä alettiin arvostaa ammattikunnan täysivaltaisena jäsenenä, mitä voidaan pitää eräänlaisena avainhetkenä hänen henkilökohtaisen ammattiuransa ja koko naisarkkitehtikunnan kannalta. Lönn sai kaikkiaan kuusi ensipalkintoa arkkitehtikilpailuissa. Sen lisäksi hän saavutti kilpailuvoittoja yhteistyössä arkkitehti Armas Lindgrenin kanssa.
