Kirkollisten rakennusten joukossa tunnetuin Lönnin suunnitelma on Pispalan rukoushuone Tampereella vuodelta 1908. Rakennus muutettiin myöhemmin kirkoksi. Tärkein pankki- ja liikerakennusten alueelta saatu toimeksianto oli Oulun säästöpankin rakennuksen suunnitelma vuodelta 1911.

Wivi Lönn oli myös taitava rakennesuunnittelija, joka laski itse kattotuolien, palkkien ja kupolien rakenteet. Esimerkiksi Tampereen paloaseman betonirakenteissa hän hyödynsi tontin kaarevaa muotoa ja suuri kalustohuone voitiin jättää ilman tilansisäisiä tukirakenteita. Tämä ratkaisu palveli erinomaisesti paloaseman toimintaa. Oli hyvin merkillepantavaa, että esimerkiksi myöhemmin yhteistyössä Armas Lindgrenin kanssa juuri Wivi Lönn suunnitteli rakenneratkaisut eikä ornamentteja.

Vuodet 1911-18 Lönn asui Jyväskylän Seminaarinmäellä sairaalle äidilleen ja itselleen suunnittelemassaan rakennuksessa, veljelleen Villelle piirtämänsä talon vieressä. Jyväskylään muuton yhtenä tärkeänä syynä voidaan pitää kiireen ja työpaineiden aiheuttamaa taakkaa Tampereella. Lönn pakeni omien sanojensa mukaan "puhelinta ja kaikkia semmoisia". Hänen työmääränsä oli kasvanut niin valtavaksi, että varsinaista suunnittelutyötä hän pystyi tekemään lähes ainoastaan viikonloppuisin ja öisin. Jyväskylässä hän avasi toimistonsa suunnittelemaansa taloon Hämeenkatu 4:ään. Vähitellen Wivi Lönn sai suunnitella Seminaarinmäelle lähes kokonaisen kaupunginosan, joka sisälsi useita huviloita. Maailmansodan ja Suomen poliittisesti epävakaan tilanteen takia 1910-luvulla rakentaminen hiljeni voimakkaasti. Tuon ajan Lönn työllisti itsensä pääasiassa pienimuotoisten omakotitalojen ja muutamien isompien huviloiden suunnittelulla. Hänen kädenjälkensä näkyy etenkin Älyläksi kutsutulla alueella, josta tuli jyväskyläläisen kulttuurieliitin asuinalue.